Saariajassa: jouluaatto

24.12.2015

Joulun viettäminen paratiisisaarilla snorklaten turkoosissa vesissä ei ollut huono valinta. Ei ollut ikävä Suomen vesi- tai räntäsateita, kumma juttu. Jouluihmisetkään eivät olisi joutuneet pettymään, sillä kyllä palmujen allakin voi päästä joulutunnelmaan.

Jouluaaton majapaikka siintää edessä.

Jouluaaton majapaikka siintää edessä.

Jouluaaton ranta.

Jouluaaton ranta.

Ennen matkaa sovimme, että kaikki ostavat pienen, muutaman euron lahjan mukaan matkalle. Jouluaattoiltana sitten arvoimme lahjat keskenämme. Jakoprosessi oli viihdyttävä ja kesti pitkälle yöhön. Lahjat avattiin heti saantohetkellä yksi kerrallaan ja jokainen kertoi oman lahjansa kohdalla, miksi oli juuri sen lahjan hankkinut. Selitykset olivat moninaiset…

Päivällä ennen lahjoja ja jouluateriaa tottakai uimme, snorklailimme ja pääsimme myös hyppimään kalliolta. Yllätin pelkurikorkeanpaikankammoisen itseni kipuamalla jyrkänteelle ja koska kipuamisen jälkeen muuta reittiä ei alas enää ollut, niin myös hyppäämällä. Hengissä ollaan ja olihan se aika huikeaa.

Tuolta mäkin hyppäsin! Luonnossa se tosin, ei pelkästään näyttänyt, vaan oli paljon korkeampi.

Tuolta mäkin hyppäsin! Luonnossa se tosin, ei pelkästään näyttänyt, vaan oli paljon korkeampi.

Ja tuolla luolissa käytiin tutkimusmatkoilla.

Ja tuolla luolissa käytiin tutkimusmatkoilla.

Ja jouluaattona saapui myös meidän uusi vene! Upouusi Emerson 7 odotti meitä aamulla laiturissa. Prameaa oli.

Uusi ja upea Emerson 7.

Uusi ja upea Emerson 7.

 

Perustamisvaihe

Olen miettinyt uuden blogin perustamista tässä jonkin aikaa aina välillä. Edellinen alusta hylkäsi mut täysin, joten pakko aloittaa ihan täysin puhtaalta pöydältä ja puhtain ajatuksin. Eli täältä tullaan! Lukekaa, nauttikaa, kritisoikaa, kommentoikaa tai jos ei kiinnosta niin varmasti maailma on täynnä muutakin luettavaa.

Aion lähinnä päivitellä matkakuulumisia aina kun moisella olen. Seuraava lähtö on reilun viikon päästä joten jutuntynkää on tiedossa tällä kertaa Balkanin suunnalta. Ehkä jossain vaiheessa alan juoruamaan muustakin elämästäni, ja jos jotain ajatuksia tai ideoita sattuu tulemaan pieneen päähän, niin sitten ehkä niistä.

Oon aivan täpinöissäni tulevasta reissusta ja superinnoissani erityisesti Albaniasta. Ensimmäistä kertaa tässä ollaan lähdössä matkaan aivan täysin omassa seurassani. Toki sitä aiemminkin on pyyhälletty osaksi omia reittejä, mutta ihan kokonaan yksin ei ole reissua aiemmin tehty. Aion ottaa yksinreissaamisesta kaiken irti, joka tarkoittaa täyttä suunnittelemattomuutta. Voin ottaa bussin just mihin se sattuu menemään, hypätä hienoimman rannan tai oudoimman rakennelman kohdalla pois, chillailla hyvillä mestoilla liian kauan ja nukkua ja syödä just silloin ja siellä missä haluan.

En nyt tässä ala väittämään, että seurassa matkustaminen olisi jotenkin huonompaa. Seura tuo kuitenkin tiettyä turvaa, ja lisäksi on joku kenen kanssa jakaa kokemukset. Ja omat matkaseurat on aina olleet parasta A-luokkaa tietysti. Mutta silti odotan innoissani pääseväni matkaan just nyt tällä kertaa ihan yksin, koska haluan kokea mitä se on ja miltä se tuntuu. Ja sitä paitsi, kokemuksethan aion jakaa teidän kanssa täällä blogissa!

Alustavia reittisuunnitelmia en kerro, koska niitä ei ole, tai vaikka olisikin, ne muuttuu kuitenkin.

kesäfiilistely